Tekstit

Mitä tämä kasvattajan harrastus oikeasti on

Kuva
Kun nyt aloin avautumaan kasvattajan vaikeista hetkistä, niin ajattelin hieman jatkaa, millaista harkintaa tässä joutuu kasvattajana tekemään. Kasvattaminen on aina riskien ottoa. Ja koska yhtään täydellistä koiraa (luonteeltaan, terveydeltään, ulkomuodoltaan ja ominaisuuksiltaan) ei tästä maailmasta löydy, joudut aina päättämään, mistä vaatimuksesta suostut tinkimään. Terveys Suomessa koirille tehdään huomattavasti enemmän erilaisia terveystutkimuksia kuin suurimassa osassa muita maita. Omissa roduissa tuo on ollut totta sekä kooikerhondjella, jackrusselilla että markiesjella. Itselleni esimerkiksi luustokuvaukset ovat itsestäänselvyys, koska harrastan lajia, jossa koiran ranka, nivelet ja lihaksisto joutuvat koville. Teetän kaikille koirilleni (omat + sijoitus) seuraavat tutkimukset: polvet (patella luksaatio) silmät (ECVO) lonkat (HD, hip dysplasia) kyynärät (ED, elbow dysplasia) selkä (välimuotoinen lanneristinikama LTV ja selkärangan nikamien epämuodostumat VA), lisäksi sijoitusko

Kasvattajan vaikeita hetkiä

Kuva
Viimeinen puoli vuotta on tarjoillut kasvattajan "huippuhetkiä". Ensin Fialla oli outo juoksu, eikä astutus onnistunut (tällä hetkellä olen tyytyväinen, että niin tapahtui). Sitten Lillan sapelihammas. Ja nyt. Jo pari vuotta on ollut tiedossa, että Hollannin jalostustoimikunta selvittää, pitäisikö Fian emän Jaydin ja Fian tädin Jojon pentueet sulkea pois jalostuksesta.  Fian sisko Lola jouduttiin lopettamaan 5 kk iässä vatsaongelmien vuoksi. Tuolloin ei osattu ajatella, että kyseessä olisi mitään koko pentueeseen liittyvää.  Fian tädin Jaydin kaksi pentua sairastuivat jonkinlaiseen autoimmuunisairauteen ja molemmat jouduttiin lopettamaan alle vuoden iässä. Huhtikuussa 2023 sain tiedon, että jalostuskäyttöä pitää harkita erikseen näiden tietojen perusteella. Ja että jalostustoimikunta selvittää asiaa. Sen jälkeen en pyynnöistäni huolimatta saanut vastausta ennen kuin tämän viikon tiistaina. Ensimmäisen kerran he kirjoittivat suoraan, että jalostuskäyttöä ei suositella ja että

Fian kanssa paluu kisakentille

Kuva
Fian kanssa tuli täyteen yli 6 kk kisataukoa, mutta nyt vihdoin talvi on ohi ja pääsimme starttaamaan Agiråkissa. Perjantaina juostiin POKS:n hallilla kolmea 2-luokan Riikka Kankaisen hyppyrataa. Ensimmäiseltä irtosi meidän ensimmäinen 2-luokan 0-tulos. Toisella radalla oli herkullinen kohta, jossa päätin kokeilla leijeröintiä - vielä ei toiminut, vaan Fia kääntyi väärälle esteelle. Kolmannella radalla Fia lukitsi jo pitkältä putken, johon ei pitänyt mennä ja oma käskyni oli aivan myöhässä. Lauantaina juostiin Pärnäväärällä kolme agilityrataa: - ruotsalaisen Tobias Sjöbergin 1-luokan rata, tulos 10 - Riikka Kankaisen 2-luokan rata, tulos 0 - Jari Suomalaisen 2-luokan rata, tulos HYL. Jarin radalla löytyi rakettibensaa neidin suoniin ja ohjaaja oli koko ajan myöhässä. Sunnuntaina startattiin ensimmäisen kerran Agiråkin finaaliradalla. Finaalissa juostaan extrapitkällä hyppyjä ja putkia sisältävällä radalla ja voittaja on se, joka pääsee pisimmälle. Matka siis loppuu, kun tulee ensimmäin

Lillasta ei tule jalostuskoiraa :(

Kuva
Voi mikä pettymys - Lillalla todettiin sapelihammas (englanniksi lance canine), joka tarkoittaa yläkulmahampaan kasvamista eteenpäin kun sen pitäisi kasvaa alaspäin. Lillalta tullaan väärinkasvava hammas poistamaan huhtikuussa ja sen jälkeen sen pitäisi pystyä elämään normaalia, kivutonta elämää. Sapelihammasta on löytynyt lähinnä shelteiltä (ja ilmeisesti myös muilta pieniltä koirilta) eikä sen periytyvyyttä tunneta. Siihen ei siis myöskään ole geenitestiä olemassa. Siksi Lilla jää pois jalostuskäytöstä ja siirtyy siis pois omistuksestani ihanalle haltijalleen Venlalle. Onneksi Venla on muutenkin tuttu, joten tulen varmasti Lillaa tapaamaan myöhemminkin.

Iso palanen sydämestä puuttuu – Flirtti on poissa

Kuva
Flirtti – koira, joka avasi harrastusmaailman mahdollisuudet Flirtti oli koira, joka teki itselleen. Se rakasti agilityä, ja nimenomaan sitä juoksemista ja esteitä – ei niinkään yhdessä ohjaajan kanssa tekemistä. Ohjaaja oli sille välttämätön paha, jonka hitaudesta ja huonoista ohjeista myös ilmoitettiin kuuluvasti. Mejässä se eteni pienten jalkojensa mahdollisuuksien mukaan. Välillä nenä pysyi verijäljellä, yleensä se löysi jotain huomattavasti kiinnostavaa, kerran jopa tuoreet karhun jäljet. Kotona Flirtti oli lähellä emäntää. Viimeiset vuodet asuttiin Maukkulassa, jossa emäntä teki töitä saunarakennuksessa. Koskaan ei tarvinnut töitä tehdä yksin vaan Flirtti oli aina mukana. Öisin se valtasi sängystä valtavan tilan, vaikka oli itse niin pieni. Se ei myöskään väistänyt vaikka kuinka yritti pyytää. Uiminen ja vedessä plutaaminen olivat myös Flirtille rakas harrastus. Viimeiset kolme vuotta asuttiin järven rannalla ja veteen pääsi lämpimään aikaan päivittäin. Flirtti sekä nouti lelua j

Helsinki Winner 2023

Kuva
Alunperin ei ollut tarkoitus lähteä Voittaja-näyttelyihin tänä vuonna, mutta koska Fian astutus ei onnistunut, päätin sitten kuitenkin ilmoittaa Fian ja Fun kehään lauantaille Helsinki Winneriin. Aikaisin lauantaiaamuna startattiin kotoa ja ajettiin suoraan näyttelyyn. Etukäteisajatus oli, että Fulla voi olla jotain mahdollisuuksia (3 urosta yhteensä kehässä), mutta Fia vaaleine silmineen ei tuonut ennakko-odotuksia (5 narttua yhteensä kehässä). Vaan niin meidän kaksikko toisti viime vuoden Pohjoismaiden Voittaja -näyttely tuloksen eli Fu oli ROP ja Fia oli VSP. Ihana Henna auttoi ROP-kehässä esittämällä Fun. Tuomarina oli Irina Poletaeva. Fun arvostelu Erinomainen tyyppi. Kaunis pää & ilme. Saksipurenta. Melko hyvät korvat. Kaunis kaula & ylälinja. Erinomainen rintakehä. Hyvät etukulmaukset. Hyvä sivu- ja etuliike. Kintereet saisivat olla vahvemmat. Oikea karvanlaatu. Tulos ERI1, SA, PU1, NORD-sert, ROP Fian arvostelu Erinomainen tyyppi. Rodunomaiset mittasuhteet. Rodunomainen

Harrastuskuvia

Kuva
Lauantaina 9.12. pääsimme taitavan Tiinan @KaikuPhotography kuvattavaksi Pärnävaaran koiraurheilukeskukseen. Fia Fia Flame Fu Fu Fu, Flame ja Fia